tiistai 20. heinäkuuta 2010

Kolmannesvuosisyyni

Käynti lääkärissä 20.7.2010

ICD10-luokitukset
C61& Eturauhassyöpä

Käynnin syy
L2 seurantakäynti

Nykytila ja havainnot
PSA 0,43. Testo nousussa, testo 6,4. Krea 78, AFOS 75, Hb 125. Suolen toiminta normaalin rajoissa. Kuumia aaltoja edelleen. Jaloissa kankeutta edelleen aamuisin, samoin pitkän istumisen jälkeen. Paino 99,3 kg kengät ja vaatteet päällä. RR 118/68, 63.

Jatkosuunnitelma
Ei mitään syöpään viittaavaa. Pidetään kontrolliväli vielä 4 kk, joten seuraava lab 11/2010.

Timo Joensuu
Ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri

Ei siis edelleenkään merkkejä syövästä. PSA on ollut jo yli vuoden kutakuinkin sama. Luuston ja maksan mahdollista muutosta osoittava AFOS-arvo on ollut koko seurantajakson ajan myös osapuilleen samalla tasolla, samoin munuaisten toiminnasta kertova Krea-arvo. Molemmat ovat nätisti hyväksyttävien raja-arvojen sisällä.

PSA:sta emme käyneet tänään lääkärin kanssa kovinkaan ihmeellistä keskustelua. Päähuomio oli testosteroniarvossa, jota ei edellisellä kerralla mitattu lainkaan. Seitsemässä kuukaudessa se oli noin nelinkertaistunut. Palautumisaika on keskimäärin 15 kuukautta. Lähtötasolleen noustakseen sen pitäisi vielä yli kolminkertaistua. Vieläkään testosteronitasoni ei ole edes normaalin alarajassa, mutta lääkäri vakuutti, että kovasti se tuosta kohoaa.

Hormonitason elpymisen olen itsekin havainnut tai ainakin lukenut itsestäni tasaantumisen ja elpymisen merkkejä. Hormonit vaikuttavat myös alhaiseen hemoglobiinitasooni. Vielä kesäkuussa 2009 hemoglobiinilukemani oli 165, ja samaa tasoa se oli ollut sitä ennen vuosikaudet. Hormonien alas tiputtaminen laski hemoglobiininkin alas, edelleen se on nyt vain 125. Lukema on alle normaalin, mutta siitä ei kuulemma tarvitse olla huolissaan.

Matala hormonitaso vaikuttaa myös niveliin ja kankeisiin raajoihin. Lääkäri lohdutti, että jalat ovat taas paljon vetreämmät sitten, kun testosteroni on noussut taas yli 20:n. Aika paljon puhuimme urheilusta ja ruumiin hallinnan tärkeydestä. Varmaan lähinnä sielunhoidollisista syistä Timo Joensuu pani minut vaa'alle. Tuli taas yksi vertailuarvo, joka toivottavasti auttaa aktiivisena pysymistä. Kesäreissu nosti taas painoa, samoin kuin Etelä-Ranskan matkamme huhtikuussa. Eilen jo taas kävelin parisenkymmentä kilometriä vastaiskuksi läskistymiselle.

Rutiinikysymyksekseen lääkäri mainitsi tiedustelun suolen toiminnasta. Siinä ei olekaan kyse hormoneista vaan siitä, miten paljon sädehoito on vaurioittanut suolta. Peräsuolivaivat ja peräpukamat ovat kuulemma tavallisia sädehoidetuilla miehillä. Minä olen sellaisilta säästynyt. Rankka sädetys suhteellisen laajalle alueelle on kuitenkin tehnyt minunkin suoleni herkäksi. Pientä mahavaivaa, pierutautia, niin kuin Erkka sanoisi, ilmenee jonkin verran.

Jostakin syystä myös verenpaineeni mitattiin. Ihan niin kuin ennenkään, luvuissa (118/68) ei ollut huomauttamista.

Kontrollitahti säilytettiin ennallaan. Kolme kertaa vuodessa, joka neljäs kuukausi, käyn kuulemassa strategiset tiedot itsestäni. Seuraava käynti on siis marraskuussa.